Tausta:

Tuotantojärjestelmän kehittyessä ja asiakasvaatimuksien kasvaessa, toimitusten lead-time luokitukset laskivat ja tuotannon suunnitelun sekä materiaalin oikea-aikaisuuden täsmällisyys kysyntää kohden nousi entistä tärkeämmäksi. Päivittäisjohtamisessa mitattiin jatkuvasti omaa toimitusvarmuutta ja materiaalien sekä tuotantokapasiteetin riittävyyttä.

Ongelma:

Osapuutteita, ei mekanismia valita sopivin täydennystapa, toimitusvarmuusongelmia. Ongelmien paikkaamista epävirallisesti, ohi järjestelmien ja prosessien.

Tavoite:

1. Varmistaa olemassaolevien prosessien tuntemus ja käyttö

2. Vastuuroolien ja vakiotyömallien sopiminen 

3. Uusien ja kehittyneempien prosessien laadinta ja käyttöönotto

Toteutus:
Toimitusprosessi: lyhyen (1 vko), keski (1...4 vko) ja pitkän (1…12 kk) välin kypsyystasojen parantaminen, mm: työsuunnittelun roolin vastuunosto, tilausten jäädytyspisteet ; toimitusvahvistusten ja tilauskirjan puoliautomaattinen käsittely kapasiteetivarmistuksella, suurten tilausten tasoittaminen, myyntisuunnitelman käyttöönotto, ihmis/kone/materiaaliresurssien tasojen näkyvyys ; ennuste ensin historiasta ja myöhemmin myynnin ja asiakasrajapinnan puolesta demand-supply palaverikäynnöllä, ennusteen tarkkuuden mittaus ja palaute ; suunnitelman muutosten vähentäminen ja expediting toiminnon lakkauttaminen.

Inventory management ja upstream toimittajat:
eri triggermetodien määrittely (min/max, VMI, MRP, osto tilaukselle, kanban), parametrilaskentasäännöt, ABC-luokittelu. Ostoehdotukset ja poikkeusilmoitukset, puutetauluprosessi,  materiaalitasojen ja ennusteiden jako avaintoimittajille, varaston operatiiviset ja taloudelliset mittarit, kiertävä inventaario poikkeamien juurisyyanalysoinnilla

Tulos: 

Parempi toimitusvarmuus ulos ja sisään, vähemmän materiaalipuutteita, tasaisempi varasto arvo.